Karsimisen alkaessa ihmisten lähtötilanne on erilainen. Toisella voi olla enemmän tavaraa kuin toisella. Yhdessä asuessa karsiminen on periaatteessa yhteinen projekti, mutta samalla jotkin tavarat ovat selkeästi vain toisen tavararoita.
Huomasin jääneeni jälkeen. Tai omistaneeni alun alkaen liikaa tavaraa.
Jossain vaiheessa yhteistä karsimisprosessia tasapaino yhtäkkiä keikahti, ja suurin osa kaikesta tilaa vievästä roinasta olikin yllättäen minun tavaroitani. Hups.
Tarkemmin asiaa kun tarkastelee, huolella eri paikkoihin kätkemäni nyytit muodostavat huomattavan läjän. Vieläpä läjän, jota en käytä, jota en tarvitse ja jolle en todennäköisesti koskaan tule tekemään muuta kuin siirtämään paikasta toiseen.
Miksi toinen sija tuntuu niin karvaalta?
No comments :
Post a Comment