Ole oma putkimiehesi

Fix it yourself -taidot kunniaan!

Mikään ei tunnu paremmalta kuin selviytyä jostain josta ei uskonut selviytyvänsä.

Korjasin epäkuntoon menneen vessamme ilman apuvoimia, työkaluja tai erikoisosaamista, vaikka aluksi luulinkin joutuvani kutsumaan jonkinmoisen putkimiehen hätiin.

Varoitus: Sisältää sisältöä joka ei sovi äärimmäisestä bakteerikammoisuudesta kärsiville tai niille jotka lukevat mieluummin muualla kuin asunnon likaisimmassa huoneessa tapahtuvista arjen sankaruuksista.

Lähtöasetelma

Vessamme lakkasi erään perjantai-illan ja illanveiton aikana (tai seurauksena, kuten kävi ilmi) toimimasta. Jossain vaiheessa kuulin, että se oli yhtäkkiä vain alkanut tulvia, että lattia oli kastunut ja sitä oli jouduttu kuivaamaan pyyhkeellä kuivaksi. 

Joitain käytiin kyllä hieman sinnepäin säätämässä, ja pahin katastrofi vältettin. 

(Mikä olisi kai ollut poistoputken tukkeutumisesta johtunut likaveden tulviminen. Hyi.)

Aamulla ongelman laatu oli muuttunut: huuhtelu toimi, mutta jostain syystä säilön täyttöveden kanssa oli ongelma. Vesi ei kulkenut lainkaan yläosan hanaan, ja jostain vuosi puhdasta vettä suoraan lattialle.

Varauduin henkisesti siihen, että tämä viikonloppu sitten selvitään kunnnon old style ämpäristä kaato -huuhtelulla, sillä mistäs sitä viikonloppuna putkimiestä taikoisi.

Haasteeseen tarttuminen

Päätin tarttua härkää sarvista ja aloin selvittää mistä ihmeestä ongelma voi oikein johtua.

Avasin säiliön kannen ja tutkin epämääräisellä mielenkiinnolla pöntön sisuskaluja.

(Enpä muuten aiemmin tiennyt, että huuhteluvettä lilluu säiliössä jatkuvasti niin paljon. Luulisi sen olevan epäekologista… ja… epähygieenistä… …)

Löysin putkenpään, joka näytti siltä että sen pitäisi olla kiinni yläosan hanassa.

Päässäni raksutti 1 + 2, yhdistin osat ja kokeilin.

Ja avot, mekanismi toimi niin kuin sen pitikin.

Paitsi että…

huuhdellessa yläosa alkoi tulvimaan.

Kävi ilmi että hanan alainen sihti oli mennyt tukkoon.

Kun olin (epämääräisesti muita asioita ajatellen) puhdistanut sihdin sen tukkineesta oksennuksesta, kaikki alkoi taas toimia! 

Ongelma korjattu!

Putkimies vältetty!

Voin kuvitella kuinka joku olisi sitä tullut korjaamaan ja tajunnut mistä vika johtuu ja sitten siinä muina miehinä ”ammattitaitoisena korjannut tätä putkiongelmaa”… Aargh.

Lopputulos

Kuljin koko lauantain rinta pöyheänä, että minähän osaan korjata epäkuntoiset vessatkin. Tajusin, että epämääräisen pelottaviin ja vaikeisiin asioihin tarttuminen kannattaa, sillä kun niistä selviää niin tulee aivan mielettömän pystyvä fiilis.

Tunne oli hieman samanlainen kuin hankkiutuessäni vihdoin eroon tarpeettomista käsityötarvikkeista. Tajusin että pärjään ilmankin. Ilman sitä tunnetta, että en osaisi tehdä putkiasioille mitään.

Tuntuu jotenkin yksinkertaisemmalta, kun tietää vaikeilta vaikuttaineiden asioiden olevankin yllättävän helppoja. 

Lasketaanko tämä yksinkertaistamiseksi :D ?